Tai ei ehkä ihan kuitenkaan.

No juu, koiraosastolla menee kovaa. Eemeli nimittäin on jossain vaiheessa oppinu seuraamaan. Otettiin eilen sellanen 50 metrin seuraamispätkä parilla ääniavulla. Ei käsiapuja, ei herkkuapua. Jeejee!
Lepoloma näyttää tehneen hyvää Empun selälle, herra ei ole jäykistellyt ja jännitellyt selkää vähään aikaan ja yksi päivä meni pentele loikkamaan alas sohvalta. Selkänojan kautta. Laskeutuen n. 1½ metrin päähän sohvasta. Melekonen jätkä.

Tässä muutaman päivän sisään olen tuhlannut rahaa leffavuokrauksiin. Katsonnassa oli National Treasure 2, I Am Legend ja Jumper.
National Treasure 2 oli pitkälti samaa puuroa ekan osan kanssa, minkä takia ei hirveesti lämmittänyt. Ihan ok kuitenkin, en tosin varmaan tule omistamaan ennenkuin saa muutaman euron hintaan joskus kaukaisessa tulevaisuudessa.
I Am Legend oli ihan hanurista. Pari hyvää säikkykohtaa, muuten jotenkin lässähti. Idea ihan jees, mutta tän tyyppisiä leffoja on tullut nähtyä aika paljon. Ei ihan ehkä täsmälleen samalla tarinalla, mutta samaa genreä ja samaa tarinankulkua.
Jumperin kävin kattomassa leffateatterissa (kaverin kanssa oli diili, käytiin katsomassa Sweeney Todd ja Jumper että molemmlle on silmänruokaa..diili joka oli miun puolella, koska mie nautin Johnny Deppin suorituksista vähintään yhtä paljon kuin kaverini). Kuitenkin. Nyt tuli huomattua että tää kuuluu sarjaamme "mielialaleffat", eli vaan tietyn mielialan vallitessa miun kannattaa katsoa. Ja tänään ei sit ollu se päivä. Tosin Hayden Christenseniä voin katsella vaikka päivät läpeensä. *virn*

Nyt alkaa tuntua siltä että uni kutsuu, joten on kai se kömmittävä sinne sängyn pohjalle.